Voitonhalu ei sammu – Silja Kosonen moukaroi kohti Tokion palkintopallia

Moukarinheittäjä Silja Kosonen, 22, on yksi tämän hetken seuratuimmista suomalaisista urheilijoista. Eikä ihme, sillä maailman rankingissa kärkisijoilla komeileva Silja heittää parhaillaan elämänsä kautta. Mutta kuka on tämä määrätietoinen urheilija, joka maalaa, tekee palapelejä ja haaveilee tulevaisuudessa kieltenopettajan urasta?

Siljan tie moukarinheiton huipulle ei ollut suoraviivainen. Aktiivisesti lapsesta saakka harrastanut Silja on ehtinyt kokeilemaan melkein kaikkea.

– Minulla oli lapsena paljon energiaa, jota pääsin onneksi purkamaan erilaisten harrastusten kautta. Hiihto, näytelmäkerho, ringette, suunnistus, jalkapallo, tanssi ja rytminen voimistelu ovat kuuluneet vuosien saatossa harrastuksiini. Huomasin nopeasti, että tanssi ja voimistelu eivät olleet vahvuuksiani – muut vetivät spagaatteja ja mä kärsin jo lonkankoukistajavenytyksessä, Silja nauraa ja jatkaa:

– Jalkapalloa harrastin näistä pisimpään, ja se opetti arvokkaita joukkuetaitoja. Yleisurheilu tuli kuvioihin ollessani 5-vuotias. 

Heittolajeista kiekko oli aluksi vahvempi, ja Siljalla onkin hallussaan kaksi nuorten kiekonheiton SM-kultaa. Lopulta piirileirillä rinnalle otettu moukari vei kuitenkin voiton. Vuonna 2019 Silja teki läpimurtonsa: nuorten Euroopan olympiafestivaaleilla Azerbaidžanissa hän heitti 72,34 metriä, voitti kultaa ja teki kisaennätyksen. Silloin tuli tunne, että tästä voisi tulla jotain suurempaa.

Mitalin nälkä

Siljan tähänastisen uran kohokohtia ovat nuorten EM- ja MM-kullat sekä 5. sija Budapestin MM-kisoissa. Erityisen ylpeä hän on kuitenkin suorituksestaan viime kesän Pariisin olympialaisten karsinnassa:

– Kaksi ekaa heittoa menivät huonosti, mutta kolmannella sain finaalipaikan. Sain pidettyä pääni kasassa.

Alkanut kausi on käynnistynyt lupaavasti, ja Siljan perustaso on noussut valtavasti vuodessa. Hän on parantanut tänä vuonna henkilökohtaista ennätystään jo lähes kolme metriä. Siitä kiittäminen on punttitreeniä, joka on tuonut tekemiseen lisää nopeutta ja tehoa. Kauden tärkein tavoite on selvä: Tokion MM-kisat syyskuussa ja palkintopalli.

– Olin Pariisin olympialaisissa lopulta viides ja 23 senttiä mitalista. Vaikka naisten taso moukarinheitossa on tällä hetkellä todella kova, ei mitalisijoja ole vielä jaettu. Mulle on selvää, että en lähde hakemaan neljättä sijaa, Silja sanoo.

Ulkopuolista painetta yleisurheilun kirkkaimpiin tähtiin kuuluva nainen ei kuitenkaan myönnä kokevansa.

– Haluan menestyä ja luon itselleni painetta ihan ilmankin, Silja naurahtaa. 

Arki-Silja ja urheilija-Silja

Vaikka Silja on kokopäiväinen urheilija, hän ei elä minuuttiaikataululla.

– Välillä huomaan, että mun on vaikea erottaa arki-Siljaa ja urheilija-Siljaa, mutta kaverit ja lemmikkini auttavat siinä. Vapaa-ajalla maalaan, teen palapelejä, soitan pianoa ja pelaan frisbeegolfia. Partioon liityin takaisin viime vuonna.

Opiskelu Turun yliopistossa etenee tällä hetkellä urheilun ehdoilla. Saksaa ja englantia opiskeleva Silja voisi nähdä itsensä urheilu-uran jälkeen lukion kieltenopettajana. Ajatus täysin erilaisesta arjesta on kiehtova, mutta vielä kaukainen.

– Olen aina identifioinut itseni vahvasti urheilijaksi. Haluan nähdä, mihin musta on, mihin asti voin kehittyä ja mitä voin saavuttaa. Rajat eivät ole tulleet vielä vastaan.

Ilman tukijoita ei synny huippusuorituksia

Sponsoreilla on merkittävä rooli ammattiurheilijan uralla.

– Ilman Kaukokiidon kaltaisia sponsoreita mun ei olisi mahdollista esimerkiksi lähteä etelänleireille. Suomen harjoitteluolosuhteet eivät ole talvikaudella parhaat mahdolliset, ja monet kilpakumppanit harjoittelevat lämpimämmissä olosuhteissa. En halua antaa heille etumatkaa. Sponsorien tuki mahdollistaa paitsi laadukkaamman harjoittelun myös mielenrauhan – sen, että voin keskittyä täysillä urheiluun.

--

Kaukokiito toimii Suomen Urheiluliiton virallisena kuljetus- ja logistiikkakumppanina ja tukee yleisurheilun lajiliiton toimintaa. Yhteistyön kautta moukarinheittäjä Silja Kosonen on yleisurheilumaajoukkue Team Finlandin Kaukokiidon brändilähettiläs.