Historiamme ei ole mikään yhden kahvitauon mittainen tarina, mutta saadaksesi käsityksen tarinastamme, menee se lyhykäisyydessä näin.

1950

1950-luku

Kaukokiito Oy perustettiin huhtikuussa 1953. Ensimmäinen toimipiste oli Helsingin Hakaniementorilla. Vuonna 1956 Kaukokiito Oy muutti nimensä Helsingin Kaukokiito Oy:ksi.

Ulkomaankaupan vapauduttua 1957 uusien kuorma-autojen tuontiin ei tarvittu enää lisenssejä. Kaukokiito-liikenne alkoi laajentua. Tampereelle, Turkuun, Lahteen ja muihin kaupunkeihin perustettiin paikallisia Kaukokiito-yhtiöitä.

Suomen Kaukokiito Oy perustettiin 1958 valtakunnalliseksi katto-organisaatioksi, jonka tehtävänä oli myös orastavan ulkomaanliikenteen kehittäminen. Vuosikymmenen loppuun mennessä Kaukokiito-järjestelmä oli laajentunut yhdeksi maamme merkittävimmistä tavarankuljetusjärjestelmistä.

1960-luku

Vuosikymmenen alussa Kaukokiito-järjestelmässä oli yli sata liikenteenharjoittajaa ja noin 600 kuorma-autoa. Tampereelle rakennettiin Pohjoismaiden nykyaikaisin tavaraterminaali 1961. Terminaaleja rakennettiin myös moniin pienempiin kaupunkeihin. Taajamissa otettiin käyttöön erillisiä nouto- ja jakeluautoja. Helsingistä lähtevien linjojen lukumäärä oli 53.

 

Maamme liityttyä kansainväliseen TIR-konventioon 1960, Suomen Kaukokiito Oy:n tunnuksilla varustetut autot alkoivat liikennöidä Pohjoismaiden lisäksi aina Keski- ja Etelä-Eurooppaan asti. Elintarvikkeita ja lihatuotteita alettiin kuljettaa myös Neuvostoliittoon.

1960

1970

1970-luku

Kaukokiito-järjestelmälle 1970-luku oli voimakkaan laajentumisen aikaa. Metsälän terminaali valmistui 1970. Ensimmäinen varastohotelli rakennettiin vuonna 1973 Vantaan Voutilaan ja samana vuonna siirryttiin tietokoneaikaan. Toinen varastohotelli rakennettiin Tampereen Raholaan vuonna 1978. Uusi aluevaltaus oli Kaukokiito-motelli, joka aloitti toimintansa Metsälässä 1979.

 

Kansainvälinen liikenne oli laajimmillaan. Skandinavian lisäksi Englantiin, Espanjaan ja Italiaan liikennöitiin säännöllisesti. Moskovaan ja Leningradiin oli elintarvikekuljetuksia. Eksoottisimmat matkat suuntautuivat Teheraniin, jonne kuljetettiin kananmunia.

1980-luku

Kuljetusalalla tapahtui voimakas keskittyminen ja kilpailu kiristyi merkittävästi. Tampereella aloitettiin 1989 Myllypuron maaliikennekeskuksen rakennustyöt, jotka valmistuivat 1991. Turun satama-alueelle valmistui nykyaikainen terminaali vuonna 1989. Kilpailun yhä kiristyessä Helsingin terminaali siirtyi ympärivuorokautiseen palveluun.

 

Vuodesta 1988 Suomen Kaukokiito Oy keskittyi pelkästään kotimaan tavaralinjaliikenteen kehittämiseen. Vuosikymmenen lopulla alkanut syvä lama heijastui voimakkaana myös kuljetusalaan.

1980

1990

1990-luku

Vuosikymmenen alussa Kaukokiidon nouto- ja jakelutoimintoja sekä osia linjaliikenteestä siirrettiin eri yhteistyöyritysten hoidettaviksi. Vuonna 1992 Kaukokiito sai ISO-9002 -laatustandardin. Liikennelupajärjestelmä muuttui, ja vuoden 1993 alussa luovuttiin perinteisistä tavaralinjaliikenneluvista.

Kaukokiito-yhtiöiden omistussuhteiden selkiinnyttyä järjestelmä oli vuosituhannen vaihteessa yhtenäisempi kuin koskaan aikaisemmin. Vahvat Kaukokiito-liikenteenharjoittajat vastasivat omien vastuualueidensa liikenteen hoitamisesta ja Suomen Kaukokiito Oy:n asema valtakunnallisena katto-organisaationa vakiintui.

2000-luku

Uuden vuosituhannen alkaessa Kaukokiito eli voimakkaan kasvun aikaa. Kalustoon ja terminaaleihin investoitiin eri puolilla maata. Pääkaupunkiseudun uusi 15 000 neliön suuruinen terminaali valmistui keväällä 2005 Vantaan Voutilaan. Kaukokiito-järjestelmässä luotiin yhtenäiset toimintamallit kautta linjan, ja kilpailukyky parani entisestään.

Vuonna 2003 suomalainen Kaukokiito juhli 50-vuotista taivaltaan ja Kaukokiito Suomalainen – 50 vuotta -historiateos ilmestyi.

Taloustutkimus Oy:n mukaan Kaukokiito-brändi nousi 2000-luvulla yhdeksi kuljetusalan tunnetuimmista.

2000

2010

2010-luku

Turun Logicityyn valmistui huhtikuussa 2010 uusi, lähes 15 000 neliön liikenneterminaali.

 

Uusi vuosikymmen toi mukanaan uuden toiminnanohjausjärjestelmän, Repsikan, joka rakennettiin Kaukokiidon laajan palvelutarjonnan tarpeisiin. Järjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen kollitason seurannan.

 

Vielä vuonna 2010 Kaukokiidon kuljetustilaukset tehtiin pääsääntöisesti puhelimitse tai sähköpostilla. Kuljetusten noutotiedot tallennettiin järjestelmään, jonka kautta tieto välitettiin kuljettajille tekstiviesteillä. Jakelu suunniteltiin paperisten rahtikirjojen avulla, ja rahtikirjat skannattiin ja tulkattiin laskutusjärjestelmään manuaalisesti. 2010-luvun aikana sähköisyyden aste Kaukokiidossa on kasvanut yli 90 %:iin. Sillä tarkoitetaan, että asiakkaan sähköinen tilaus kulkee automaattisesti tuotannonsuunnitteluun ja lopulta laskutukseen. Digitaalisuus on vienyt toimintaa yhä lähemmäs rahtikirjatonta toimintatapaa.

Siinä oli lyhykäisyydessään meidän tarinamme. Eihän näin lyhyt tarina tee oikeutta hienolle historiallemme, mutta toivottavasti se vakuutti sinut siitä, että olemme luotettava, eteenpäin katsova, kotimainen logistiikkayhtiö ja olemassa sinun lähetyksiäsi varten.

ASIOI