Rahditusperusteet – ja miksi niistä kannattaa olla perillä

Kirjoittaja: Jaakko Vesala, myyntipäällikkö

Yksi asiakkaidemme yleisimmistä kysymyksistä liittyy lähetysten rahdittamiseen, tarkemmin ottaen rahditusperusteiden määräytymiseen. Rahditusperusteet – kuten lavametrit, kuutiot ja pakkauksen soveltuvuus – nimittäin vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten lähetys hinnoitellaan. Lisäksi hintaan vaikuttavat kuljetettava matka ja mahdolliset lisäpalvelut, joita asiakas saattaa tarvita. Kun rahditusperusteet ymmärtää, voi välttää turhat (yllättävät) kustannukset ja nopeuttaa toimituksia.

Käydäänpä siis läpi rahditusperusteiden tärkeimmät elementit ja termistöt, sekä bonuksena muutamat käytännön vinkit, joiden avulla lähetykset voidaan rahdittaa oikein ja kustannustehokkaasti.

Avataan ensin termistöä: lavametrit ja kuutiopaino

Lavametri on yksinkertaisesti yksi metrin mittainen pätkä kuormatilasta. Laskennallisena lastausleveytenä käytetään 2,4m, joten yksi lavametri on 2,4m². Lavametrit lasketaan jakamalla lähetyksen pohjan pinta-ala yhdellä lavametrillä (2,4m²).

Otetaan esimerkiksi EUR-lava. Sen mitat ovat 1,2m x 0,8m ja pinta-ala 0,96m², joka vastaa 0,4 lavametriä (0,96 / 2,4 = 0,4).

Lavametripaino 1850 kg perustuu puolestaan täysperävaunun kuormatilaan ja kantavuuteen. Kuormatila on 20 lavametriä (kontti 7 + perävaunu 13) ja kantavuus 37 000 kg. Kun tämä jaetaan 20:llä, saadaan 1850 kg/lavametri. Lavametrille asettuu kaksi FIN-lavaa (1,2m x 1m) rinnakkain, joten fin-lavapaikan rahdituspainoksi tulee 925 kg.

Lähetyksen tilavuus lasketaan mittaamalla pituus x leveys x korkeus, joka kerrotaan kuutiopainolla 333 kg/m³. Yhdelle lavametrille mahtuu noin 5,5 kuutiota, jolloin kuution rahdituspainoksi saadaan 333 kg/m3. Kuutiot ovatkin varmasti monelle sitä tutumpaa hommaa.

Näin lasketaan rahdituspaino

Lähetyksen rahdituspaino lasketaan sen tilavuuden, massan tai kuljetuksessa todellisuudessa käytetyn lava-/kuormatilan mukaan. Määrittelyssä huomioidaan myös lähetyksen tuenta ja liikenneturvallinen sijoittelu kuormatilassa.

Todellinen paino vai kuutiopaino?

Yksittäisen paketin rahdituspaino on kuutiopainon tai todellisen painon mukainen, jolloin suurempi arvo ratkaisee.

• Esimerkki: Paketti 0,5m x 0,4m x 0,6m = 0,12m³. Kuutiopainolla tämä tekee 40 kg (0,12 x 333 kg). Jos paketin todellinen paino on 10 kg, rahdituspainoksi tulee 40 kg, koska suurempi arvo ratkaisee.

Lavatavaran rahdituspainoa laskettaessa oleellista on, voidaanko lastata päälle- tai alle. Jos päällelastaus on mahdollista, rahdituspaino määräytyy kuutiopainon tai todellisen painon mukaan. Jos ei, käytetään lavametripainoa.

• Päällelastaus edellyttää, että lähetys on tasainen, kestävä ja korkeudeltaan enintään 120 cm (jotta kuormatilaan mahtuu lavoja kaksi päällekkäin), sekä mahdollistaa sekä päälle että alle lastauksen. VAK-luokiteltua tavaraa ei saa koskaan päälle lastata.
• Esimerkki: EUR-lava, 1,7 m korkea → lasketaan lavametrien mukaan: 0,4 x 1850 = 740 kg. Jos sama lava olisi 1,1 m korkea ja päällelastattavissa, käytettäisiin kuutiopainoa: 1,2 x 0,8 x 1,1 = 1,056 m³ x 333 = 352 kg.

Miten pakkaaminen vaikuttaa konkreettisesti?

Yksi parhaista tavoista vaikuttaa rahdituspainoihin ja edesauttaa näin lähetyksen tehokkaassa kuljettamisessa, on varmistaa hyvä pakkaaminen.

Ideaalitilanteessa lavalähetyksissä kuljetettava tavara pysyy lavan raamien sisällä, on huolellisesti ja kestävästi pakattu, suojattu, sekä mahdollisimman tasainen. Hyvä pakkaaminen voi merkittävästi pienentää rahdituspainoa, eli vaikuttaa hintaan. Huolellinen pakkaus vähentää luonnollisesti myös vahinkoja. Se myös nopeuttaa käsittelyä ja parantaa kuljetustehokkuutta.

Meidän tavoitteemme on tehdä rahdittamisesta mahdollisimman selkeää ja ennakoitavaa, jotta asiakkaamme voivat puolestaan keskittyä siihen olennaiseen, eli omaan liiketoimintaansa. Ota siis yhteyttä Kaukokiidon yhteyshenkilöösi, mikäli rahditusperusteet mietityttävät. Autamme mielellämme!

Lataa maksuton Selviytymisopas Rahtimaailmaan