Suomessa sattuu vuosittain yli 100 000 työtapaturmaa. Kaukokiidossa – kuten logistiikka-alalla yleisesti – riskit liittyvät erityisesti liikkumiseen, kuormien käsittelyyn ja koneiden käyttöön.
– Neljä vuotta sitten päätimme alkaa entistä enemmän panostamaan työturvallisuustyöhön, ja erityisesti kahteen konkreettiseen asiaan: systemaattiseen tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja henkilöstön osallistamiseen, kertoo toimitusjohtaja Petri Angervuori Suomen Kaukokiito Oy:stä.
Syksyllä 2022 Kaukokiidossa pilotoitiin muutamassa toimipisteessä Turvatonni-kampanja. Tavoitteena oli kerätä vuoden aikana 1000 työturvallisuushavaintoa ja löytää niiden pohjalta keinoja tapaturmien vähentämiseksi. Kampanja onnistui erinomaisesti: tavoite täyttyi ennen määräaikaa, havaintojen tekijöitä palkittiin ja löydösten pohjalta tehtiin useita käytännön parannuksia – esimerkiksi tilaratkaisuja, kävelyteiden linjauksia ja piha-alueiden kunnossapitoa.
Kampanjan myötä konkretisoitui se, että kun työntekijät tekivät turvallisuushavaintoja, valppaus niiden havaitsemiseksi kasvoi. Jokainen havainto ja parannus olivat mahdollisuus estää seuraava tapaturma.
Työturvallisuus syntyy pienistä arjen teoista
Vuonna 2024 alettiin tilastoida koko Kaukokiito-ketjun kaikki vähintään yhden sairaspoissaoloon johtaneet tapaturmat, ja niiden analysointi antoi eväitä ennaltaehkäisyyn. Vaikka koko ketjun tapaturmataajuus (28,19) oli alle kuljetus- ja varastointitoimialan keskiarvon (33,8), oli vakaa tahto saada se pienemmäksi.
– Tapaturmia ei ehkäistä suurilla investoinneilla, vaan totuus on siinä, mitä tapahtuu kymmenissä pienissä hetkissä päivän aikana. Esimerkiksi lattialta siivotut roskat ennen työn jatkamista on ennaltaehkäisevää työtä. Myös kitkapohjaisten turvakenkien käyttö on vähentänyt liukastumisia. Nämä ovat niitä tekoja, joilla oikeasti on vaikutusta, turvallisuuspäällikkö Vesa Mustalahti.
Vuonna 2025 havaintojen teko ja niiden pohjalta tehdyt parannukset otettiin käyttöön koko Kaukokiito-ketjussa: Kaken turvavuosi 2025 -kampanja nosti havaintojen määrää entisestään ja pudotti tapaturmataajuuden 23,8:aan.
Vuonna 2025 aikana ketjussa sovittiin kunnianhimoiseksi työturvallisuustavoitteeksi nolla työtapaturmaa. Tavoitteen saavuttamiseksi jatkettiin konkreettisia arjen tekoja, ja myös viestintä valjastettiin apukeinoksi.
– Otimme huumorin avuksi vakavasta aiheesta viestimiseen, ja tilasimme kuvittaja Pekka Rahkoselta 12 kuvan sarjan erilaisista työturvallisuustilanteista. Kuukausittain julkaistu uusi kuva muistutti jostain tietystä turvallisuusasiasta. Kuvituksista tuli hyvää palautetta, joten jatkoimme yhteistyötä Rahkosen kanssa vuoden 2026 työturvallisuusviestinnässämme, kertoo Mustalahti.
Jokaisen, pienenkin tapaturman jälkeen käydään tilanne läpi ja arvioidaan, millaisilla muutoksilla vastaavanlaiset tapaturmat saadaan estettyä. Myös kuukausittain työturvallisuuskävelyt on valjastettu kehitystyön avuksi.
– Tapaturman sattuessa työporukka käy tapahtuneen läpi. Lisäksi meillä prosessiin kuuluu kuukausittaiset turvallisuuskävelyt, jotka hyvällä tavalla pakottavat kertaamaan mitä on tapahtunut ja mitä on muutettu, arvioi Mustalahti.
Tehty työ hyödyttää myös asiakkaita
Työturvallisuuden eteen tehty työ näkyy epäsuorasti myös asiakkaille, sillä selkeät ja turvalliset prosessit tuottavat vähemmän häiriöitä.
– Kun vältymme tapaturmilta, työ ei sen vuoksi keskeydy tai kuorma joudu odottamaan. Työturvallinen ympäristö on osa tehokasta prosessia ja asiakkaillemme tämä on osa laadukasta palvelua. On hienoa huomata, että työturvallisuuteen suhtaudutaan hyvin ennakoiden, ja väki viihtyy työssä, kertoo varastopäällikkö Aki Palonen Sääksjärven logistiikkakeskuksesta.
